Black Swan: Vuoden parhaita elokuvia ylivoimaisesti. Natalia Portman on loistava pääroolissaan balettitanssijana, joka haluaa tanssia "Joutsenlammen". Elokuvan tunnelma on synkkä, eritoten Clint Mansellin upean Soundtrackin ja Darren Aronofsky erinomaisen ohjaustyön takia. Sivuosista parhaiten jäävät mieleen Barbara Hershey ylisuojelevana äitinä. Elokuva ansaitsee Oscar-palkintonsa. Portmanin lisäksi ruutuaikaa saavat Mila Kunis ja Vincent Cassel. Kumpikin tekevät aivan mahtavan roolityön. Elokuvassa on myös etukäteen lehdistön hampaisiin jäänyt lesbokohtaus, joka on aika kiihoittava.
Pisteet: 4,5/5
Amityville 2 - paholaisen piiri: Keskitason kauhuleffa. Ei tarjoa mitään kovinkaan ihmeellistä kauhufaneille. Lalo Schifrin musiikit ovat kyllä komeita kuuneltavia ja italialaisen Dardano Sacchettin panos käsikirjotuksessa näkyy. Muutenkin elokuva on kovin italotyyppinen, italialainen ohjaaja Damiano Damiano ja tuottajana Dino De Laurentiis. Väkivaltaa elokuvassa on jonkun verran, mutta mihinkään verikekkereihin ei kuitenkaan ruvata. Efektit ovat peruskauraa paitsi loppukohtaus, joka on elokuvan teknisesti onnistunein osa. Elokuvan pääosissa ovat melko tuntemattomat James Olson, Rutanya Alda, Jack Magner, Andrew Prine sekä yhdessä "Walker,Texas Ranger"-sarjan jaksossa yllättänyt Burt Young.
Pisteet: 3/5
22.3
Ihmeperhe: Yksi Disney-Pixarin parhaista töistä. Keskitason animaatiota, ei huonoa, ei hyvää. Juoni on kliseinen ja moneen kertaan kulutettu, mutta elokuva jaksaa silti kiinnostaa yhä uudelleen. Suomenkielinen äänityö on jälleen erinomaista. Päärooleista parhaiten onnistuivat mm. Sasu Moilanen, Rinna Paatso ja Jarkko Tamminen. Muutenkin elokuvan äänimaailma on tasokasta. Elokuva kuuluu "Nemoa etsimässä" ja "Autot" elokuvien ohella 2000-luvun parhaisiin animaatioelokuviin.
Pisteet: 4/5
23.3
Ringu: Aito ja alkuperäinen Ringu hakkaa amerikkalaisen pikkuveljensä kaikessa. Juoni on loistava, Kenji Kawain luoma musiikki on nättiä ja näyttelijät tekevät laatutyötä. Yksi parhaita aasialaisia kauhuelokuvia koskaan. Päärooleissa Nanako Matsushima ja Katsumi Muramatsu tekevät pääroolit hyvin. Äänimaailma oli oikeasti pelottava ja ajatus on melko brutaali henkisellä tasolla. Ei ollut veristä menoa, niinkuin monissa muissa aasialaisissa kauhuleffoissa. Elokuvan jenkkiversio on myös tullut alkuvuodelta katsottua, pidin toki siitäkin, mutta tässä alkuperäisessä versiossa on sitä jotain mitä siinä ei ollut.
Pisteet: 4,5/5
25.3
Pääkalloprikaati: Hersyvän hauska leffa. Roger Mooren parhaita elokuvia. Tusinatavaa, mutta viihdyttävää sellaista. Yksi elokuvahistorian parhaita sotakomedioita. Mooren lisäksi mukana muitakin näyttelijälegedoja: David Niven, Telly Savalas, Stefanie Powers, Claudio Cardinale, Richard "Saft" Roundtree ja elokuvan hauskimman roolin vetävä Elliott Gould. George P. Cosmatosin ohjaus ja säveltäjälegenda Lalo Shifrinin upea soundtrack tekevät elokuvasta aivan tajuttoman etevän ja lopun tehosteet ovat 70-lukua loistavimmillaan.
Pisteet: 4/5
Virus aka Hell of The Living Dead: Tautisen surkea kalkkunateos. Vincent Dawn aka Bruno Mattein ohjaama törkykasa on pirun hauska leffa. Verta, parit tissit, lisää verta, Goblinin soundtrack (pöllitty Romeron Dawn of The Dead elokuvasta), epäloogista menoa, lisää verta, aivoton juoni, muista leffoista lainattuja kohtausideoita ja vielä täysin ala-arvoinen enkkudubbi. Mattein viihdyttävämpiä leffoja. Elokuvan juonen väkersivät seuraavat henkilöt: José María Cunillés, Rossella Drudi, Claudio Fragasso ja Bruno Mattei. Elokuvan erittäin nättinä pääkiljunan toimi tämän elokuvan kohdalla Margit Evelyn Newton. Myös sivurooleissa oli eteviä amatöörejä kuten Franco Garofalo, José Gras, Gabriel Renom ja Patrizia Costa. Aivan tajuton kalkkuna, vaikka paikoitellen saakin pelonväreet niskavilloihin.
Pisteet: 3,5/5
Asterix ja Obelix: Tehtävä Cleopatra: Ranskalainen perheleffa on ainutlaatuisen hyvä. Asterix- elokuvat viihdyttävät kerta toisensa jälkeen. Tämä on niistä kolmesta paras. Aivan helvetin hauska, juoni on tehty hyvin ja sarjakuvamainen toteutus ilahduttaa silmää. Mukana myös Italian lahja elokuville, Monica Bellucci (plus TISSIT). Gérard Depardieu ja Christian Clavier ovat loistavia päärooleissaan ja elokuvan ohjannutkin Alain Chabat Ceasarina on vinkeä näky. Musiikkivalinat ovat osuneet nappiin. Mukana ovat James Brownin I feel good ja Umberto Tozzin Ti Amo. Efektimiehet ovat tehneet työnsä hyvin ja monin paikoin CGI:iit on tehty sarjakuvamaisen yliampuviksi. Vaikka Depardieu ja Clavier ovat eteviä päärooleissaan niin myös Amélie-elokuvassa sivuroolissa onnistunut Jamel Debbouze tekee Numerobiksena aivan tajuttoman hupaisan roolityön. Claude Rich kruunaa vielä koko komeuden partansa kanssa olleen kelpo Akvavitix. Vaikka kaksi muutakin Asterixia ovat hyvät, niin tämä vie voiton.
Pisteet: 5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti